Toni Kuosmanen lukee surrealistisia, pohdiskelevia runoja, joissa ulkoinen ja sisäinen todellisuus sekoittuvat paikoin sekalaiseksi, paikoin kirkkaaksi elämän olemuksen ymmärtäväksi kokonaisuudeksi. Oloa voinee verrata litimärkään villasukkaan kumikengän sisällä; tavallaan tuntuu hyvältä ja lämmittää, mutta tavallaan ahdistaa ja inhottaa.